Pääjohtaja Erkki Liikanen Kansantaloustieteen päivillä Tampereella: Taloustiede ja talouspolitiikan tekijät uudelleenarvioinnin edessä

Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan finanssikriisi ja siitä seurannut talouskriisi ovat palauttaneet talouspolitiikan tekijät ja taloustieteilijät perusasioiden ääreen. Kansantaloustieteen päivillä Tampereella puheenvuoron pitänyt Liikanen nosti esiin kolme keskeistä haastetta: 1) rahoituskriisin syiden estäminen tulevaisuudessa, 2) kriisin heikentämien julkistalouksien korjaaminen ja 3) taloustieteellisen ajattelun uudistaminen.

”Ennen kriisiä systeemiset eli koko rahoitusjärjestelmään kohdistuvat riskit ymmärrettiin puutteellisesti. Yksittäisiin rahoituslaitoksiin kohdistuva valvonta ei riitä, vaan rahoitusjärjestelmää ja markkinoita täytyy valvoa ja säännellä myös makrotasolla. Euroopan järjestelmäriskikomitean perustaminen oli merkittävä askel tähän suuntaan.”

Liikanen näki kahtalaista suhtautumista keskuspankkien rooliin makrovalvonnassa. Yhtäältä hyväksytään, että rahapolitiikassa pitää ottaa aiempaa enemmän huomioon varallisuushintojen ja luottokannan voimakas kasvu sekä riskien hinnoittelu. Toisaalta tunnetaan huolta siitä, että rahapolitiikalle sälytetään enemmän vastuita kuin se kykenee nykyisillä välineillä kantamaan.

”Tässä on selkeä haaste taloustieteelle lähivuosiksi. Siinä missä rahapolitiikan perinteisen välineistön, siis korkopolitiikan ja rahan tarjonnan analyysi on osa taloustieteen kiinteää ydintä, rahoitusmarkkinoiden ja rahoituksen välittymisen kytkentä makrotaloudelliseen analyysiin on vasta alkutekijöissään”, Liikanen totesi.

Työttömyys on lisääntynyt ja julkistalouden tila on heikentynyt nopeasti myös Suomessa. Vaikka ikääntymisen tuomiin menopaineisiin on varauduttu pitkäjänteisesti, Liikasen mukaan meneillään oleva taantuma pakottaa miettimään julkisen talouden kestävyysstrategian uusiksi.

”Suomen Pankissa tehdyt laskelmat julkisen talouden pitkän aikavälin kehityksestä vahvistavat valtiovarainministeriön analyysin tulokset: julkisen talouden sopeuttamistarve on nyt huomattava. Sopeuttamistarve riippuu paljolti myös siitä, millä politiikkatoimenpiteillä vajetta tullaan kuromaan umpeen. Politiikkavaihtoehdoista tulevat erityisen kalliiksi sellaiset valinnat, jotka heikentävät työllisyyttä”, Liikanen arvioi.

Julkisten palveluiden tuottavuuden parantamisen ja työurien pidentämisen ohella tarvittaneen myös muita toimia, joilla sopeuttamistarvetta voidaan kuroa umpeen. Verotuksen tiukentamiselta ja julkisten menojen uudelleenarvioinnilta tuskin voidaan välttyä.

Kritiikki taloustiedettä kohtaan on myös kasvanut. On väitetty, että analyyttisen eleganssin ja matemaattisen akrobatian ihailu on sulkenut taloustieteen kitkattomien markkinoiden ja rationaalisten toimijoiden maailmaan ja syrjäyttänyt pyrkimyksen ymmärtää taloutta sellaisena kuin se on.

”Voi olla, että taloustieteen ja talouspolitiikan tekijöiden käsitys oman osaamisensa rajoista oli hämärtynyt ja suurempi nöyryys on tästä eteenpäin tarpeen. Voi myös olla, että painotus matemaattisen eleganssin ja talouden reaali-ilmiöiden ymmärtämisen välillä vaatii todella uutta miettimistä”, Liikanen sanoi.

Linkki puheeseen: Talouspolitiikkaan ja talouspoliittiseen ajatteluun kohdistuvat haasteet finanssikriisin jälkeen