Lehdistötilaisuus
4.2.2010
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)
Hyvät kuulijat
Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista.
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Nykyiset ohjauskorot ovat edelleen tarkoituksenmukaiset. Kun otetaan huomioon kaikki 14.1.2010 pidetyn kokouksen jälkeen saataville tulleet tiedot ja analyysit, hintakehityksen odotetaan pysyvän vaimeana rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Tuoreimmat tiedot ovat myös vahvistaneet, että euroalueen talouskasvu on jatkunut vuodenvaihteen yli. EKP:n neuvosto odottaa euroalueen talouden kasvavan maltillisesti vuonna 2010. Elpymisprosessi tulee todennäköisesti olemaan epätasainen, ja talousnäkymiin liittyy edelleen epävarmuutta. Rahatalouden analyysin tulos vahvistaa arvion inflaatiopaineiden vähäisyydestä keskipitkällä aikavälillä. Kaiken kaikkiaan EKP:n neuvosto odottaa hintavakauden säilyvän keskipitkällä aikavälillä, mikä tukee euroalueen kotitalouksien ostovoimaa. Keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä.
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Tuoreimmat tiedot vahvistavat euroalueen talouskasvun jatkuneen vuodenvaihteen yli. Euroalueen kasvua ovat tukeneet varastosyklin kääntyminen ja viennin elpyminen sekä meneillään oleva merkittävä makrotaloudellinen elvytys ja muut toimenpiteet, joita on toteutettu rahoitusjärjestelmän toiminnan normalisoimiseksi. Elvyttävien tekijöiden vaikutus lakkaa kuitenkin aikanaan ja talouskasvua todennäköisesti hidastaa taseiden korjausliikkeen jatkuminen niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla sekä euroalueella että sen ulkopuolella. Lisäksi kapasiteetin käyttöasteen alhaisuus todennäköisesti vaimentaa investointeja, ja euroalueen työttömyyden odotetaan lisääntyvän edelleen hieman, mikä hidastaa kulutuksen kasvua. Tämän vuoksi euroalueen talouden odotetaan kasvavan vain maltillisesti vuonna 2010, ja elpymisprosessi saattaa olla epätasainen.
EKP:n neuvoston näkemyksen mukaan talouskasvuun liittyvät riskit ovat edelleen suurin piirtein tasapainossa. Arvioitua nopeamman kasvun riskit liittyvät siihen, että luottamus saattaa parantua odotettua enemmän, ja maailmantalouden ja ulkomaankaupan elpyminen saattaa olla ennakoitua voimakkaampaa. Lisäksi laajojen kokonaistaloudellisten elvytystoimien ja muiden talouspoliittisten toimien vaikutukset saattavat osoittautua odotettua tuntuvammiksi. Arvioitua hitaamman kasvun riskit liittyvät edelleen huoleen reaalitalouden ja rahoitusmarkkinoiden negatiivisesta kierteestä, öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen noususta uudelleen, protektionismipaineiden vahvistumisesta ja maailmanlaajuisten tasapainottomuuksien hallitsemattomasta korjaantumisesta.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti nopeutui tammikuussa 2010 edelleen eli 1,0 prosenttiin, kun se joulukuussa 2009 oli ollut 0,9 %. Inflaation odotetaan pysyttelevän 1 prosentin tuntumassa lähitulevaisuudessa. Rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä inflaatiovauhdin odotetaan pysyvän maltillisena. Yhdenmukaisesti sekä euroalueen että sen ulkopuolisen kysynnän hitaan elpymisen kanssa hintojen, kustannusten ja palkkojen nousun arvioidaan kaiken kaikkiaan pysyvän vaimeana. Tässä yhteydessä on tärkeätä korostaa, että keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat pysyneet tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä.
Inflaationäkymiin liittyvät riskit ovat edelleen jokseenkin tasapainossa. Riskit liittyvät erityisesti taloudellisen toimeliaisuuden ja raaka-aineiden hintojen kehitykseen. Lisäksi välillisten verojen ja hallinnollisesti määräytyvien hintojen korotukset saattavat olla odotettua suuremmat, kun julkista taloutta on tulevina vuosina vakautettava.
Rahatalouden analyysin mukaan M3:n vuotuinen kasvuvauhti pysyi joulukuussa 2009 negatiivisena ja oli –0,2 %. Samana ajanjaksona yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti oli nolla. Nämä tiedot tukevat edelleen arviota, että rahan määrän trendikasvu on maltillista ja inflaatiopaineet ovat vähäiset keskipitkällä aikavälillä. Rahan määrän toteutunut kasvu on todennäköisesti heikompaa kuin rahan määrän trendikasvuvauhti, koska tuottokäyrän melko huomattava jyrkkyys hidastaa rahan määrän kasvua. M3:n ja luottojen kasvu pysynee heikkona lähitulevaisuudessa.
Vallitseva korkotilanne vaikuttaa edelleen suuresti sekä M3:n vuosikasvun määrään että rakenteeseen. Yhtäältä lyhytaikaisten pankkitalletusten korkojen mataluus edistää varojen siirtoja M3:sta pitempiaikaisiin talletuksiin ja arvopapereihin. Toisaalta eri lyhytaikaisten talletusten korkoerojen pienuus merkitsee M1:een sisältyvien likvideimpien erien hallussapidon vaihtoehtoiskustannusten supistumista. M1:n kasvuvauhti oli joulukuussa yhä vahvaa eli yli 12 %.
Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen pysyminen vuodentakaisella tasolla johtuu kotitalouksille myönnettyjen lainojen kasvun nopeutumisesta ja yrityksille myönnettyjen lainojen aiempaa voimakkaammasta supistumisesta. Tämä erilainen kehitys on suhdannekuvan mukainen. Yrityslainojen supistuminen selittyy yhä kokonaan maturiteetiltaan lyhytaikaisten lainojen runsailla takaisinmaksuilla. Koko sektoria ajatellen yleinen supistuminen saattaa osittain johtua lainojen korvautumisesta markkinaehtoisella rahoituksella.
Koska taloudellisen toimeliaisuuden käännekohtien ja pankkilainojen kysynnän muutosten välillä on tyypillisesti viipeitä, lainojen kasvun voidaan odottaa pysyvän heikkona tulevina kuukausina. Yritysten ulkoisen rahoituksen reaalikustannukset ovat supistuneet entisestään, eivätkä pankit ole enää tiukentaneet luottoehtojaan yhtä paljon kuin aiemmin, kuten vuoden 2009 viimeisen neljänneksen pankkien luotonantokysely osoittaa. Pankit ovat myös jatkuvasti pienentäneet kokonaistaseitaan viime kuukausien aikana. Pankkien haasteena pysyykin taseiden koon ja rakenteen sopeuttaminen samalla, kun varmistetaan luottojen saatavuus yrityssektorille. Vastatakseen tähän haasteeseen pankkien tulisi käyttää hyväkseen rahoitusolojen kohenemista vahvistaakseen edelleen pääomapohjiaan ja hyödyntääkseen tarpeen mukaan täysimääräisesti hallitusten tukitoimet pääomituksen suhteen. Tämä on tärkeää, jotta erityisesti markkinaehtoista rahoitusta vaille jäävien yritysten rahoituksen saantia voitaisiin helpottaa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että EKP:n ohjauskorot ovat edelleen tarkoituksenmukaiset. Kun otetaan huomioon kaikki 14.1.2010 pidetyn kokouksen jälkeen saataville tulleet tiedot ja analyysit, hintakehityksen odotetaan pysyvän vaimeana rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Tuoreimmat tiedot ovat myös vahvistaneet, että euroalueen talouskasvu on jatkunut vuodenvaihteen yli. EKP:n neuvosto odottaa euroalueen talouden kasvavan maltillisesti vuonna 2010. Elpymisprosessi tulee todennäköisesti olemaan epätasainen, ja talousnäkymiin liittyy edelleen epävarmuutta. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa arviota inflaatiopaineiden vähäisyydestä keskipitkällä aikavälillä. Kaiken kaikkiaan EKP:n neuvosto odottaa hintavakauden säilyvän keskipitkällä aikavälillä, mikä tukee euroalueen kotitalouksien ostovoimaa. Keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä.
EKP:n neuvosto jatkaa tehostettua luotonannon tukea pankkijärjestelmälle, mutta meneillään oleva rahoitusmarkkinoiden tilanteen koheneminen otetaan huomioon ja epätavanomaisten toimenpiteiden pitkittämisestä aiheutuvia vääristymiä vältetään. EKP:n neuvosto päättää maaliskuun alussa, millä tavoin puretaan edelleen asteittain epätavanomaisia likviditeettiä lisänneitä toimenpiteitä, joita ei tulevaisuudessa tarvita samassa määrin kuin aiemmin. Jotta hintavakauteen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kohdistuvia uhkia voidaan torjua tehokkaasti, jaettua likviditeettiä vähennetään tarvittaessa. EKP:n neuvosto seuraakin kehitystä kattavasti ja erittäin tarkoin lähitulevaisuudessa.
Finanssipolitiikan haasteena monessa euroalueen maassa on suuri ja nopeasti kasvava julkisen talouden epätasapaino, jonka seurauksena keskipitkät ja pitkät korot voivat kiristyä ja yksityiset investoinnit voivat vähentyä. Julkisen talouden suuri alijäämä ja velka lisäävät rahapolitiikan taakkaa ja heikentävät vakaus- ja kasvusopimuksen asemaa talous- ja rahaliiton tärkeänä tukipilarina. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että kunkin euroalueen maan vakausohjelmassa määritellään selkeästi irtautumisstrategiat ja julkisen talouden vakauttamisstrategiat. Maiden edellytetään täyttävän liiallista alijäämää koskevan menettelyn sitoumukset. Julkisen talouden vakauttaminen tulisi aloittaa viimeistään vuonna 2011, ja toimien tulisi olla merkittävästi suurempia kuin 0,5 % BKT:stä vuodessa, mikä on vakaus- ja kasvusopimuksessa asetettu vähimmäisraja sopeutukselle. Menopuolen uudistuksia on erityisesti painotettava.
Kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisen tehostaminen edellyttää ennen kaikkea rakenteellisten uudistusten vauhdittamista, koska rahoituskriisi on vaikuttanut haitallisesti talouksien tuotantokapasiteettiin. Hyödykemarkkinoiden kilpailua ja innovaatioita on tuettava yritystoiminnan uudelleenjärjestelyjen ja investointien vauhdittamiseksi sekä uusien liiketoiminnan mahdollisuuksien luomiseksi. Jotta työmarkkinoilla voitaisiin välttää rakenteellisen työttömyyden merkittävä kasvu tulevina vuosina, tarvitaan maltillista palkanasetantaa, tehokkaita kannustimia työntekoon ja työmarkkinoiden riittävää joustavuutta. Pankkisektorin tarkoituksenmukainen uudelleenjärjestely on niin ikään tärkeää. Terveet taseet, tehokas riskienhallinta sekä avoimet ja vakaat liiketoimintamallit ovat keskeisiä, kun halutaan vahvistaa pankkien kykyä selviytyä häiriöistä, ja näin luoda pohja kestävälle talouskasvulle ja rahoitusjärjestelmän vakaudelle.
Vastaamme nyt kysymyksiinne.